Kansalaiset strategisina toimijoina  

,
Yhteen liitettyjä käsiä havainnoillistamassa yhteistä tahtoa

Mikä on suomalaisten hallintakäytäntöjen kyky selviytyä kompleksisista ympäristösuunnittelu- ja päätöksenteko-ongelmista? Olemme CORE-hankkeessa kehittäneet yhteistoiminnallisia ratkaisuja kiistanalaisiin ympäristö- ja luonnonvarapoliittisiin kysymyksiin. Tavoitteena on ollut parantaa edellytyksiä laajaan ja oikeudenmukaiseen osallistumiseen ja ratkaisujen luomiseen erilaisten toimijoiden yhteistyönä.   Totunnainen suomalainen hallintatapa ei ole ollut erityisen laajasti kansalaisia osallistava. Erityisesti ympäristöasioissa korostuu tarve  rakentaa uudenlaista suhdetta hallintatavan ja […]

Kuuntelun voima viheliäisten ongelmien ratkaisussa — esimerkkinä rahankeräyslain uudistaminen

,
ihmiset istuvat ringissä tuoleilla valoisassa huoneessa.

Viheliäisten monitavoitteisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen on vaikeaa. Joissain tapauksissa ratkaisun avaimet voivat kuitenkin löytyä yksinkertaisesti siitä, että suunnittelusta vastaavat tahot uskaltavat ottaa riskin ja vastuuttaa sidosryhmät toimivien ratkaisumallien etsintään. CORE-hanke analysoi onnistunutta tapausesimerkkiä, jossa viranomaisten ja sidosryhmien yhteistyö tuotti yhteisesti hyväksyttävän ehdotuksen kiistanalaisen rahankeräyslain uudistamiseksi. Rahankeräyslain uudistaminen on aiemmin kariutunut rahankeräyksen vapauttamista koskeviin näkemyseroihin: ”Norminpurkutalkoiden” […]

Lausunto kansalaisaloitteesta Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen

,
Kaksi tarraa seinässä: toinen vaatii maaseudun pelastamista susislta ja toinen metsästysharrastuksen pelastamista.

Taru Peltola oli 21.10.2021 Maa- ja metsäatalousvaliokunnan kuultavana susien kannanhoidollista metsästystä koskevasta kansalaisaloitteesta. Tässä hänen lausuntonsa. Kansalaisaloitteessa esitetään valmisteltavaksi laki, joka luo puitteet suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi. Suden kannanhoidollista metsästystä on kokeiltu Suomessa vuosina 2015 ja 2016. Sittemmin Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisulla on tarkennettu kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiä. Maa- ja metsätalousministeriö voi edelleenkin antaa asetuksen nykyisen […]

Kansalaistietoa kannattaa käyttää ympäristöpäätöksenteossa

,
järvimaisema, jossa näkymä kanootista, edessä melojan selkä, taustalla metsäinen ranta.

Kun Keski-Suomessa turvemaiden vesistöjen äärellä asuvat huolestuivat vesiensä ja rantojensa pilaantumisesta eivätkä viranomaiset ottaneet vastaan viestejä, kansalaiset perustivat yhdistyksen vaatimustensa tueksi.  Nyt kymmenen vuotta myöhemmin välinpitämättömyyden tilalla on arvostus, ja kansalaiset painottavat yhteistoimintaa vesien tilan parantamisessa. Miten tähän on päästy? Huolestuneille kansalaisille sanottiin, että ”ei sitä laiturin nokasta tuijottamalla pysty veden laatua arvioimaan”. Kysyttiin, onko […]

Susipoliittinen argumentaatio ja keskushallinnon rooli susikysymyksessä

,
Kaksi tarraa seinässä: toinen vaatii maaseudun pelastamista susislta ja toinen metsästysharrastuksen pelastamista.

Tuoreessa Versus-lehden artikkelissa Matias Sivonen kertoo, mitä selvisi hänen Pro gradu-työssään argumentaatiosta susipoliittisessa keskustelussa. Sivonen analysoi yli 60 lausuntoa, jotka ministeriö vastaanotti tuoreimman susikannanhoitosuunnitelman lausuntokierroksella. Hän tutki, millaisia väitteitä susikiistassa esitetään, millä perusteilla ja ketkä väitteitä esittävät.  Tulosten mukaan ”maltillisesti kannanhoidolliseen metsästykseen suhtautuvat tunnustavat susipolitiikan reunaehtoja, asemoituvat kysymyksiin sovittelevasti ja kompromissivalmiisti sekä tunnustavat ministeriön kyvyn […]