Kansalaistietoa kannattaa käyttää ympäristöpäätöksenteossa

Kun Keski-Suomessa turvemaiden vesistöjen äärellä asuvat huolestuivat vesiensä ja rantojensa pilaantumisesta eivätkä viranomaiset ottaneet vastaan viestejä, kansalaiset perustivat yhdistyksen vaatimustensa tueksi.  Nyt kymmenen vuotta myöhemmin välinpitämättömyyden tilalla on arvostus, ja kansalaiset painottavat yhteistoimintaa vesien tilan parantamisessa. Miten tähän on päästy?

Huolestuneille kansalaisille sanottiin, että ”ei sitä laiturin nokasta tuijottamalla pysty veden laatua arvioimaan”. Kysyttiin, onko teillä näyttöä, kun asukkaat valittivat järvien saastumisesta. Viranomaisille todisteeksi kelpasi vain laboratorioanalyysien tulokset. Ikänsä järvien rannalla asuneista tuntui loukkaavilta väitteet, etteivät he pysty erottamaan likaista ja puhdasta vettä toisistaan ilman laboratoriomittauksia.

Kansalaisten mielestä veden huonontuminen johtuu metsäojista ja turvesoilta valuvan humuksen liukenemisesta vesiin. Koska humus ei näkynyt tehtaiden ja taajamien jätevesien analysointiin kehitetyissä analyyseissä, kansalaisille sanottiin, ettei liukenevaa humuista ole olemassakaan.

Kyselytutkimus näytti ongelmien laajuuden

Kansalaiset mobilisoituivat lähivesiensä puhtautta puolustavaksi liikkeeksi. Liikkeelle muodostui johto, jonka aloitteesta perustettiin 2012 ”Pelastetaan reittivedet” -yhdistys (PRV). Yhdistys ryhtyi esittämään vaatimuksia julkiselle hallinnolle. Viranomaisilta odotettiin vesiä likaavan toiminnan, ennen muuta turvetuotannon, tiukempaa säätelyä. Yhdistyksen vaatimuksia torjuttiin väittämällä, että sen näkemykset ovat eivät edusta laajemmin asukkaiden mielipiteitä.

Yhdistys esitti Keski-Suomen liitolle kansalaisten mielipiteiden selvittämistä. Liitto myönsi rahoitusta Saarijärven reitin varren kuntien asukkaiden näkemyksiä kartoittavalle kyselytutkimukselle, joka perustui yleistämiskelpoiseen näytteeseen asukkaista. Lomakkeella kysyttiin ihmisten luontosuhteesta sekä pyydettiin arvioita veden laadusta, muutoksista sekä muutosten syistä. Reitin oli todettu kuuluvan Suomen ympäristökeskuksen luokitusten mukaan Keski-Suomen huonokuntoisimpien vesialueiden joukkoon (Ymparisto.fi).

Vuonna 2016 valmistuneen tutkimuksen nimi ”Ei vettä rantaa rakkaampaa (pdf)” kuvaa vesien lähellä asuvien läheistä luontosuhdetta, jota vesistön pilaantuminen varjostaa (Möttönen, Konttinen & Salo 2016). Asukkaat kertoivat lähiympäristön vesien huonon kunnon vaikeuttaneen kalastamista, uimista ja saunomista sekä mökeillä viihtymistä. Turvetuotantoalueilta valuva vesi tunnistettiin pilaantumisen pääsyyksi. Kolme neljästä katsoi turvetuotannon vaikuttaneen veden pilaantumiseen paljon tai erittäin paljon. Liki puolet oli täysin tai jokseenkin samaan mieltä, että turvetuotanto pitäisi lopettaa kokonaan.

Käänne suhtautumisessa – liitto valtuutti yhdistyksen vesien parantajaksi

Keski-Suomen liitto oli aiemmin pyrkinyt merkinnöillä 3. vaihemaakuntakaavaan varaamaan uusia suoalueita turvetuotannolle ja sulkenut muiden julkisten toimijoiden tapaan kansalaistiedon pois päätöksenteon informaatiolähteistä. Kansalaisten kielteinen palaute turvemerkinnöistä ja ”Ei vettä rantaa rakkaampaa” -tutkimus saivat aikaan muutoksen suhtautumisessa kansalaistietoon. Liiton suunnittelujohto totesi veden virallisten laatumittausten ja kansalaisten käsitysten välillä olevan ristiriidan, joka liitossa otettiin huomioon.

Keski-Suomen liitto myönsi, että kansalaistieto on käypää tietoa päätöksenteon ja toiminnan suunnittelun perustaksi. Kansalaisyhdistyksellä todettiin olevan toimintapotentiaalia ympäristön parantamiseksi tehtävässä työssä.

Turvemerkinnät poistettiin maakuntakaavan tarkistuksessa. Liitto tunnusti kansalaistietoa tuottavan yhdistyksen kyvyn tehdä ympäristötyötä ja valtuutti yhdistyksen koordinoimaan toimia Keski-Suomen vesistöjen tilan parantamiseksi. Tähän työhön yhdistys ryhtyi järjestämällä Keski-Suomen liiton avustuksen turvin Järvipäivät 2019 (pdf). Päivien teemana oli puhtaiden vesistöjen merkitys ihmisten virkistäytymiselle, hyvinvoinnille ja myös matkailuelinkeinolle.

Kun Keski-Suomen liiton välinpitämätön suhtautuminen vaihtui yhdistystä arvostavaksi, PRV muutti toimintastrategiaansa siten, että vaikuttamista ja protestointia enemmän nyt painotetaan vesistöjen puhdistumiseksi tehtävää työtä.

Tästä esimerkkinä on Taimen takaisin Saarijärven reitille -hanke, jossa pyritään saamaan vedet niin puhtaiksi, että taimen voi taas nousta, kutea ja lisääntyä aiemmin taimenistaan tunnetulla reitillä. Yhdistys ei ole lakannut vastustamasta turpeen nostamista, joka on ilmastovaatimusten vuoksi vähentymään päin. Yhdistyksessä nähdään, että reittivesien puhdistuminen edellyttää sekä turvevalumien estämistä että turvevesien aiheuttamien vaurioiden korjaamista.

PRV-yhdistyksen toimintakyky on tullut esiin rahoituksen hankkimisessa suunnitelman tekemiseen toimenpiteistä, joilla reitti saadaan taimenelle elinkelpoiseksi. Hankkeeseen on tullut mukaan Keski-Suomen liiton lisäksi paikallinen ELY-keskus, maakunnan yrityksiä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, voimayhtiöitä, kuntia ja järjestöjä. Yhdistyksessä uskotaan, että yhteistyöverkosto pystyy hankkimaan varoja myös suunnitelmassa esitettävien korjaustöiden tekemiseen.

Kansalaistoimijat mukaan yhteistoiminnallisiin prosesseihin

Pelastetaan Reittivedet -yhdistyksen toiminta antaa vakuuttavan näytön kansalaistiedon merkityksestä ympäristöä koskevan toiminnan suunnittelussa sekä päätösten valmistelussa ja niiden toimeenpanossa. Kansalaisilla on jokapäiväisessä elämässä kykyä tunnistaa ympäristössä ilmeneviä haittoja niin luonnolle kuin ihmisillekin. Oma lähiympäristönsä puhtautta puolustavalla yhdistyksellä on myös kykyä koota voimia ja organisoida toimintaa ympäristöhaittojen torjumiseen.

Kansalaisten ja poliittis-hallinnollisen järjestelmän väliset yhteistoiminnalliset prosessit kaipaavat kansalaistiedon parempaa huomioimista ja kansalaistoimijoiden ottamista mukaan toiminnan suunnitteluun sekä päätösten tekemiseen ja toimeenpanoon. Yhteiskunnan monimutkaistuessa kansalaisten kuulemiset sekä muistutus- ja valitusoikeudet eivät ole riittäviä vaikutuskeinoja.

Sakari Möttönen

HTT, dosentti Sakari Möttönen on Jyväskylän yliopiston tutkija CORE-hankkeen kansalaisyhteiskuntaa käsittelevässä osiossa. Yhdessä Esa Konttisen ja Miikka Salon kanssa he ovat julkaisseet vuonna 2020 kirjan ”Keskisuomalainen turveprotesti. Pelastetaan reittivedet -yhdistyksen tarina”. Vast’ikään Möttönen julkaisi tapausta käsittelevän erittelyn rakenteellisesta välinpitämättömyydestä Politiikasta.fi -verkkkoalustalla.

Kuva: Ari Meriruoko / Ympäristöhallinnon kuvapankki

Lähteet

Möttönen, Sakari, Konttinen, Esa & Salo, Miikka. 2016. Ei vettä rantaa rakkaampaa.  Asukkaiden arvioita Saarijärven reitin tilasta ja muutoksesta. Keski-Suomen liitto (Jyväskylä). PDF

Möttönen. Sakari, Konttinen, Esa & Salo, Miikka. 2020. Keskisuomalainen turveprotesti. Pelastetaan Reittivedet -yhdistyksen tarina. Yfi Julkaisuja – Yfi Publications. Jyväskylän yliopisto.

Möttönen, Sakari. 2021. Kansalaisten huolta turvepäästöistä vähäteltiin. Politiikasta.fi.