Susipoliittinen argumentaatio ja keskushallinnon rooli susikysymyksessä

Tuoreessa Versus-lehden artikkelissa Matias Sivonen kertoo, mitä selvisi hänen Pro gradu-työssään argumentaatiosta susipoliittisessa keskustelussa. Sivonen analysoi yli 60 lausuntoa, jotka ministeriö vastaanotti tuoreimman susikannanhoitosuunnitelman lausuntokierroksella. Hän tutki, millaisia väitteitä susikiistassa esitetään, millä perusteilla ja ketkä väitteitä esittävät. 

Tulosten mukaan ”maltillisesti kannanhoidolliseen metsästykseen suhtautuvat tunnustavat susipolitiikan reunaehtoja, asemoituvat kysymyksiin sovittelevasti ja kompromissivalmiisti sekä tunnustavat ministeriön kyvyn ja roolin susipolitiikan ylintä valtaa käyttävänä toimielimenä. Jyrkästi suhtautuvat taas eivät välttämättä näe susipoliittisten instituutioiden ja keskushallinnon olevan kykeneviä hallinnoimaan susikysymystä. Tämä näkyy niin metsästystä puoltavassa kuin myös vastustavassa argumentaatiokoalitiossa. Näiden linjaerojen kautta keskushallinto toimii itsessään susipolitiikan toimijoita jakavana akselina. Siten myös keskushallinnolla voidaan nähdä olevan osansa susikysymyksen kriisiytymisessä.”

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi avaa kommentissaan tutkielman huomioita hallintokriittisyydestä ministeriön kokemusten pohjalta. Kriittisyys osin yhdistää susikriittistä ja suojelua puoltavaa ääripäätä, mutta kritiikin kohdistumisessa on eroa. Niemi toivoo, että samalla teemalla jatkettaisiin susikonfliktin analysointia laajemmalla aineistolla.

Lue Sivosen koko teksti ja Sami Niemen kommentti Versuksen sivulta! Katso lisä havaintoja susikeskustelusta Outi Ratamäen ja Taru Peltolan blogeista.

Kuva: Taru Peltola