CORE-tutkijoiden uusi kirja avaa turveprotestin anatomiaa – Huoli vesien puhtaudesta organisoitui turpeennostoa vastustavaksi liikkeeksi Keski-Suomessa

Turvetuotannon ympäristöongelmia koskevassa keskustelussa turpeenpolton ilmastovaikutukset ovat korostuneet biodiversiteetti- ja vesistövaikutuksia enemmän.  Kuitenkin paikallisten ihmisten elämässä nimenomaan vesistöön kohdistuvat haitat aiheuttavat eniten ongelmia heidän hyvinvoinnilleen.

Paikalliset turpeennostoa koskevat kiistat ovat syntyneet paljolti turvetuotannon vesistövaikutusten ympärille. Näin myös Keski-Suomessa, jossa vesistöjen ranta-asukkaat havaitsivat 1900-luvun lopulla turvealueiden humuspitoisten valumien pilaavan järvivesiä. Paikallisten asukkaiden omien vesiensä tilaa koskenut huoli kupli pitkän aikaa pinnan alla ennen kuin se ryöpsähti näkyväksi liikehdinnäksi 2010-luvun taitteessa.

Jyväskylän Keljonlahdelle 2010 valmistunut voimala lisäsi polttoturpeen kysyntää. Ympäristölupien saamista pyrittiin helpottamaan Keski-Suomen liiton laatimalla 3. vaihemaakuntakaavalla, jota alettiin kutsua turvekaavaksi. Runsaiden turvealueiden merkitseminen kaavaan kohtasi vastalauseryöpyn. Protestiliike kasvatti omaa voimaansa perustamalla vuonna 2012 Pelastetaan reittivedet -yhdistyksen (PRV).

PRV:n mielestä maakunnallinen lupa- ja valvontakoneisto on tukenut turveyrityksiä nostamalla elinkeinoelämän vaikuttajien kanssa julkisuuteen tietoa siitä, että suot ovat taloudellisesti arvokasta raaka-ainetta energian tuotannolle. Valtion keskushallinnon tiukassa ohjauksessa maakunnallisilla viranomaisilla ei ole ollut liikkumatilaa eikä halua lisätä kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa omaa lähiympäristöä pilaavan turvetuotannon sääntelyyn.

Valtakunnallisessa vaikuttamisessa pienen kansalaisyhdistyksen vaikutusmahdollisuudet ovat niukat

Kamppailussaan puhtaiden vesien puolesta PRV-yhdistys on saanut vain osavoittoja, joista merkittävin on päätös lopettaa turpeennosto Keuruun Kalmunevalta, koska oikeus totesi sieltä tulleiden päästöjen pilanneen Martinjärven vettä. Koska maakunnallisessa vaikuttamisessa yhdistys ei saanut käännettä aikaan, se suuntasi katseensa valtakunnalliseen päätöksentekoon.

Valtakunnallisessa vaikuttamisessa PRV:n johdolle tuli vastaan turveyhtiöiden tehokas lobbaustoiminta ja turvetuotannon korporatiivinen hallintamalli, minkä myötä turvealan toiminnanharjoittajat ovat olleet valmistelemassa viranhaltijoiden kanssa turvetuotannon ohjeistusta. Erityisesti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, kun turpeenkäytön tulevaisuuden näkymät olivat nykyisiä huomattavasti valoisammat, turvetuottajilla oli huomattavaa vaikutusvaltaa turvetuotannon ympäristöä ja tarkkailua koskevan ohjeistuksen muotoutumiseen. Tähän työhön kansalaisjärjestöt eivät pitkään aikaan päässeet vaikuttamaan, kunnes 2010-luvun puolivälissä Suomen luonnonsuojeluliitto nousi turvetuotannon koordinoinnin yhteistyöryhmän jäseneksi.

Yhteistyötä Keski-Suomen liiton kanssa

Toisin kuin suhteissa valtion aluehallintoon PRV on päässyt hedelmälliseen yhteistyöhön Keski-Suomen liiton kanssa. Liitto on arvostanut yhdistystä ja antanut sille vastuuta maakuntaohjelman toimenpidesuunnitelman toteutuksessa. Yhdistys on järjestänyt Järvipäivät 2019 -tapahtuman ja käynnistänyt uuden ”Taimen takaisin Saarijärven reitille” -projektin, jonka tavoitteena on saada Keski-Suomessa sijaitseva Saarijärven vesireitti niin puhtaaksi, että reitti palaisi suosituksi vapaa-ajan kalastuksen ja matkailun kohteeksi.

Sakari Möttönen, Esa Konttinen ja Miikka Salo

Sakari Möttönen, Esa Konttinen ja Miikka Salo ovat Jyväskylän yliopiston tutkijoita CORE-hankkeen kansalaisyhteiskuntaa käsittelevässä osiossa. He kertovat protestiliikkeen synnystä ja toiminnasta kirjassaan ”Keskisuomalainen turveprotesti. Pelastetaan reittivedet -yhdistyksen tarina”. Kirja julkaistiin Jyväskylän yliopiston sarjassa YFI julkaisuja ja on maksutta ladattavissa täältä.

 Lisätietoja:

Sakari Möttönen, puh. 050 60967, sähköposti

Esa Konttinen, puh. 050 5356022, sähköposti

Miikka Salo. puh.  040 8055160, sähköposti

Kuva: Mostphotos