Yhteistoiminta on myös lasten ja nuorten oikeus

CORE -hankkeen tutkijat Taru Peltola ja Outi Ratamäki ovat osallistuneet kahteen kirjaprojektiin, joissa pohditaan lasten ja nuorten asemaa ympäristöön liittyvien ristiriitojen ja ongelmien ratkaisussa. Kirjat tuovat lasten ja nuorten ulottuville taitoja, joita tarvitaan monimutkaisiin ja ristiriitoja herättäviin kysymyksiin pureuduttaessa.  

Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet -kirja on lapsiasiavaltuutetun toimiston toteuttama teos, jossa laaja joukko asiantuntijoita ja tutkijoita pohtii, onko lapsilla oikeus tulevaisuuteen tai mitä lapset ajattelevat luonnosta ja ympäristön tilasta, ja mitkä ovat lasten vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen ajassa. CORE -hankkeen tutkija Outi Ratamäki kirjoitti yhdessä ALL-YOUTH -hankkeen kanssa kirjaan luvun, jossa tarkastellaan nuorten ilmastohuolta ja ympäristökansalaisuutta. Artikkelissa tuodaan esiin, kuinka nuoret kanavoivat ilmastoahdistusta toimintaan. Tutkimuksessa käytetään esimerkkinä koululakkoiluna ilmenevää Fridays For Future -liikettä, joka tuo ilmastoahdistuneita nuoria yhteen.

Ympäristökansalaisena toimimisessa on kollektiivista voimaa ja koululakkoilu voi yhteisöllisenä toimintana lievittää ilmastoahdistusta. Aikuiset eivät aina suhtaudu vakavasti nuorten aktivismiin ja ilmastolakkoihin kohdistuvassa kritiikissä epäillään nuorten kyvykkyyttä itsenäiseen organisoitumiseen ja toivotaan nuorten kanavoivan energiansa opiskeluun. Osa aikuisista kuitenkin osoittaa tukensa nuorten ilmastoliikkeelle ja vaatii ottamaan lasten ja nuorten ilmastohuolentodesta.

Lasten ja nuorten osallistumisoikeudet on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, jossa todetaan lasten yhdistymis- ja kokoontumisvapaus sekä vapaus ilmaista mielipiteensä itse valitsemillaan keinoin. Suomen perustuslain mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Artikkelissa korostetaan myös, että nuoria ja lapsia ei saa jättää yksin ympäristöhuolensa kanssa, vaan aikuisten kuuluu tukea nuoria kuulemalla heidän näkemyksiään, kasvattaa nuoria tunteiden tunnistamis- ja käsittelytaidoissa ja oppia myös itse näitä taitoja. Kirja on avoimesti saatavilla lapsiasiavaltuutetun internet-sivuilla.

Älä vihaa minua on Reetta Niemelän kirjoittama ja Sanna Pelliccionin kuvittama lasten kirja, jossa pohditaan ihmisten suhdetta eläimiin. Joskus eläimet ovat ihmisen näkökulmasta myös ikäviä ja hankalia — tai jopa vaarallisia. Kirjassa paneudutaan (eläinten aiheuttamien) ristiriitojen ratkaisuun rakentavalla tavalla. Kirjassa pyritään helpottamaan ristiriitaisia tunteita ja tilanteita tuomalla esiin eläimen näkökulmaa ja tietoa luonnon monimuotoisuudesta ja lajien välisistä suhteista. Kaikilla on oikeus tulla huomioiduiksi — tämä on hyvä periaate, kun monimutkaisia kysymyksiä lähdetään ratkomaan. Kirjan lopussa esitellään ristiriitojen käsittelyharjoitus, jota voi soveltaa esimerkiksi koulujen opetustilanteissa. Kirja soveltuukin parhaiten kouluikäisille lapsille.

Kuva: Sanna Pelliccionin kuvitusta kirjasta Älä vihaa minua. (Reetta Niemelä & Sanna Pelliccioni: Älä vihaa minua. Kirjeitä ihmisille. Karisto. 2020)