Karttapohjaiset osallistumistyökalut aktiivisen kansalaisuuden edistäjinä

Karttapohjaisilla osallistumismenetelmillä tarkoitetaan verkkopohjaisia kyselyjä, joiden avulla kansalaisten kokemuksellista paikkatietoa voidaan kanavoida suunnitteluammattilaisten käyttöön. Näiden menetelmien suosio on ollut kasvussa, koska kerätty tieto saadaan digitaalisesti suoraan kartalle ja on siten helposti integroitavissa maankäytön suunnitteluprosesseihin.

Karttapohjaiset kyselyt ovat myös yksi muoto elektronisesta demokratiasta, jonka on nähty edistävän aktiivista verkkokansalaisuutta. CORE tutki sitä, missä määrin karttapohjaiset työkalut laajentavat osallisten joukkoa ja miten ne tukevat eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Osallistumisen näkökulmasta keskeinen kysymys on myös kyselyiden vaikuttavuus: Onko niiden avulla kerätty tieto vaikuttanut suunnitteluhankkeiden lopputulokseen?

Tutkimus perustui kuntien ja maakunnan liittojen kaavoittajille sekä luonnonvarojen käytön hallinnasta vastaavien organisaatioiden suunnittelijoille suunnattuun verkkokyselyyn (n=80) sekä kyselyn tuloksia syventävään viiteen fokusryhmähaastatteluun keväällä 2018. Fokusryhmähaastatteluihin valikoitiin suunnitteluammattilaisia, jotka ovat käyttäneet karttapohjaisia osallistumistyökaluja erityyppisissä maankäytön ja luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvissä hankkeissa.

Kuva 1. Näkemykset karttatyökalujen roolista tietopohjan laajentamisessa.

Tulosten perusteella karttatyökalut monipuolistavat osallisilta kerättyä tietoa (Kuva 1). Suunnittelijat korostivat sitä, että karttatyökalut laajentavat osallistujien joukkoa, kun osallistuminen ei ole sidottu tiettyyn aikaan ja paikkaan. Työssä käyvien perheellisten ihmisten on vaikea irrottautua arki-iltoina pidettäviin kuulemistilaisuuksiin. Verkkopohjainen osallistuminen tavoittaa paremmin myös nuoria ”diginatiiveja”, jotka eivät koe asukasiltoja tai kirjallisia lausuntoja omakseen. Karttakyselyiden visuaalisuus ja helppous houkuttelevat nuoria vastaajia ja alentavat kommentointikynnystä.

Karttakyselyiden avulla saadaan myös myönteisesti hankkeisiin kuten kaupunkirakenteen tiivistämiseen suhtautuvien ihmisten ääni kuuluviin. Kuulemistilaisuuksien ja kirjallisten lausuntojen kautta kerätty palaute on suunnittelijoiden mukaan pääsääntöisesti negatiivista, karttakyselyihin vastaavat myös ihmiset, jotka kannattavat esimerkiksi uusien asuntoalueiden rakentamista.

Kuva 2. Karttatyökalujen soveltuvuus ristiriitojen käsittelyyn.

Kyselyjen selvin puute on niiden soveltuvuus ristiriitojen sovitteluun (Kuva 2). Tämä on ymmärrettävää, sillä karttakyselyt eivät mahdollista vuorovaikutusta vastaajien ja suunnittelijoiden välillä. Osa suunnittelijoista kuitenkin totesi, että vaikka kyselyt eivät ratkaise konfliktitilanteita, ne auttavat rakentamaan laajempaa ja tasapuolisempaa kuvaa kiistatilanteesta. Valtaosa suunnittelijoista korosti sitä, että kyselyt täydentävät kasvokkaiseen tapaamiseen perustuvia osallistumisen muotoja, mutta eivät voi korvata niitä. Kyselyiden on todettu palvelevan vuorovaikutusta parhaiten silloin, kun ne yhdistetään yleisötilaisuuksiin, joissa ne toimivat syötteenä keskustelulle.

Karttakyselyillä on ollut vaikutusta suunnittelun lopputulokseen (Kuva 3) etenkin yleis- ja asemakaavatasolla, jossa palautteen perusteella on muun muassa säilytetty lähivirkistys- ja viheralueita sekä kehitetty kevyen liikenteen väyliä. Sen sijaan suuriin rakentamisen ja luonnonvarojen käytön maakuntatason linjaratkaisuihin karttakyselyiden vaikuttavuus on huonompi. Näiden osalta vaikuttavuus on suurinta silloin, kun kysely toteutetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia. Hyviä kokemuksia on saatu myös silloin, kun osalliset ovat olleet itse mukana suunnittelemassa kyselyä.

Kuva 3. Karttakyselytyökalujen vaikuttavuus.

Vaikuttavuutta voidaan lähestyä myös siitä näkökulmasta, että kyselyt voivat haastaa asukkaat ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta. Eräs haastateltava kuvaa tilannetta, jossa karttakyselyn tulokset auttoivat herättelemään ihmisiä ajattelemaan asioita toisin:

Tilaisuuksissa tuli semmoista vähän siilipuolustustyyppistä palautetta myös. Niin että ”ette te voi ottaa näitä tuloksia tosissanne”, että ”ihmiset on vaan läpällä käynyt vastaamassa”. Ja mä olin, että ”ei nyt voi olla niin että 25 000 läpällä tehtyä paikannusta”. Osa niistä herätti keskustelua ja osa oli tosi järkyttyneitä siitä, että ihmiset voi ajatella ehkä toisin kuin he itse, mikä oli musta todella virkistävää.

Osallistumisen näkökulmasta on myös muistettava, että työkalu ei itsessään ole ratkaisu vaan olennaista on suunnitteluammattilaisten ja poliittisten päätöksentekijöiden tahtotila erilaisten näkökulmien ymmärtämiseksi ja yhteensovittamiseksi.

Heli Saarikoski

Kirjoittaja työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa ja johtaa CORE-hankkeen osiota uusista tietokäytännöistä.

Lähde:

Heli Saarikoski, Liina Marttila, Kirsi Forss, Kaarina Vartiainen, Maarit Kahila-Tani. 2019. Karttapohjaiset osallistumistyökalut aktiivisen kansalaisuuden edistäjinä. Ympäristö ja Terveys 4/2019.

Ylin kuva: Karttakyselyn tuloksia asuinrakentamiselle sopivista paikoista Viikissä (Maptionnaire, Helsingin yleiskaava 2050, http://yleiskaava.maptionnaire.com/fi/). 5.4.2018