Moniammatillinen tiimi yhteistoiminnallisen hallinnan tukena konfliktisissa tilanteissa

”Pitää tuntea biologia ja ekologia, mutta se ei pelkästään riitä, vaan pitää sitten tuntea myös se yhteiskunnan ja sosiaalinen viitekehys, joka siinä ympärillä on. Ja siihen liittyen, pidin  aivan keskeisenä sitä, että tässä oli mukana yhteiskuntatieteilijöitä tekemässä tätä työtä. Useamman tieteenalan tuntemus, se on hyvä. En tiedä voiko tämmöisen erittäin konfliktisen kysymyksen osalta yksi henkilö hallita sitä. Valmisteleva tiimi, se on tosi hyvä.”

Moniammatillisen tiimin toimintaedellytyksiä parantaa keskinäinen luottamus, tiimin jäsenten osaamisalueiden hyvä tuntemus ja kyky monitieteiseen työskentelyyn. Haastattelimme julkisessa hallinnossa työskentelevää henkilöä, joka on laatinut riistaeläinten kannanhoitosuunnitelmia. Hän koki tiimityöskentelyn suurena voimavarana yhteistoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Tiiminä oli helpompi kohdata myös konfliktin eri osapuolten ennakkoasenteita, mutta myös toteuttaa vuorovaikutusprosessia tavalla, joka on osapuolille mielekäs. 

Tiimi mahdollistaa myös sen, että ristiriitojen sävyttämässä tilanteessa toimintaan on varattu riittävä määrä resursseja ja sitoutuneita henkilöitä. Tiimin rooli on toisenlainen kuin esimerkiksi avaintahoista koostuvan ohjausryhmän. Tiimin ansiosta sidosryhmävuorovaikutuksesta vastaava ei jää yksin haastavaan tilanteeseen. 

Tiimin rakentamisessa on toisiaan täydentävien osaamisalueiden tunnistamisen lisäksi tärkeää se, että tiimi rakennetaan ja siihen sitoutetaan työntekijät etukäteen. On eduksi, jos tiimin voi rakentaa itse eikä sitä aseteta ulkoa käsin. Näin varmistetaan, että tiimin jäsenten kesken muodostuu riittävän luottamuksellinen ilmapiiri. Kun tiimin jäsenet kehittävät yhteistoimintaa prosessina, se myös pystyy syventämään omaa osaamistaan, asiakokonaisuuden hallintaa ja yhteiskunnallisen kontekstin tuntemustaan. 

Haastateltavamme toivoo myös samantyyppistä työtä tekevien julkisen hallinnon toimijoiden parempaa verkostoitumista läpi organisaatioiden. 

Taru Peltola ja Outi Ratamäki

Peltola on erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksessa ja vetää CORE-hankkeen tapaustutkimusosuutta. Ratamäki on yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella. Hän tutkii CORE-hankkeessa luonnonvarojen hallintaa ympäristöpolitiikan ja -oikeuden rajapinnoilla.

Tapaustarinoita yhteistoiminnallisesta hallinnasta -sarja kertoo yhteistoiminnan toteutustavoista viranhaltijoiden työssä.