Tutkimus avaa karttapohjaisten osallistumismenetelmien käyttöä ja tehokkuutta

Maankäytön suunnittelussa kansalaiset ovat yhä useammin päässeet osallistumaan suunnitteluun merkitsemällä havaintojaan, mielipiteitään ja ideoitaan digitaalisesti suoraan kartalle. Onko karttakyselyistä itse asiassa hyötyä? Pääseekö niiden kautta vaikuttamaan? Suomen ympäristökeskuksen alustavien tutkimustulosten pohjalta näyttää, että karttakyselyillä on suunnittelussa aivan erityinen rooli.

Suomen ympäristökeskus on selvittämässä karttapohjaisten osallistumismenetelmien käyttöä ja tehokkuutta vaikuttamisen muotona Suomen kunnissa ja kaupungeissa. Kevään aikana on toteutettu asiantuntijoille suunnattu nettikysely ja järjestetty viisi haastattelua. Mapita Oy:n kanssa yhteistyössä tehty, asiantuntijoille suunnattu kysely oli auki 5.4. – 26.4. ja keräsi 80 vastausta. Valtaosa vastaajista kertoi työskentelevänsä maankäytön suunnitteluun, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen tai paikkatietoon liittyvissä tehtävissä. Kyselyyn vastasi sekä Maptionnairen, Haravan että parin muun karttapalvelun käyttäjiä.

Alustavista tuloksista on nähtävissä, että suurin osa vastaajista kokee karttakyselyjen tehostavan osallistumista ja tuottavan monipuolisempaa tietoa kuin perinteiset osallistumismenetelmät. Karttakyselyjen käytön takana oli usein halu tuottaa visuaalista ja paikkaan sidottua tietoa, sekä tavoittaa kattavampi joukko kansalaisia. Etenkin hiljaisten ryhmien, kuten nuorten aikuisten, osallistumisen toivottiin lisääntyvän karttakyselyn helppokäyttöisyyden kautta.

Vastaajista suurin osa koki myös kyselyn avulla kerätyn tiedon hyödylliseksi sekä suunnitelman että vuorovaikutuksen kannalta: vastauksissa mainittiin usein, että kysely tuotti arvokasta lisätietoa, sillä oli merkittävä rooli yleistiedon kerääjänä ja muilla menetelmillä ei olisi saatu samaa tietoa.

Vastauksissa lisäksi painotettiin, että karttakyselyillä ei ainakaan toistaiseksi voida korvata muita osallistumisen menetelmiä, johtuen esimerkiksi tietotekniikan rajallisista käyttömahdollisuuksista ja osallisten taidoista ja haluista.

Tutkimushaastatteluun syvällisempää tarkastelua varten valikoitui viisi suunnitteluhanketta:

• Helsingin yleiskaava 2050
• Helsingin yleiskaavan varjokaava Pro Helsinki 2.0
• Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava 2040
• Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava
• Salpausselän Teivaan asemakaava

Haastateltavat pyrittiin valitsemaan eri puolilta Suomea erikokoisista hankkeista, joissa oli hyödynnetty karttapohjaisia kyselyitä hankkeiden eri vaiheissa. Helsingin yleiskaavan ja Mikkelin osayleiskaavan kyselyt järjestettiin suunnitteluprosessin alussa, kun taas Helsingin varjokaavan ja Teivaan asemakaavan kyselyt laadittiin myöhäisemmässä vaiheessa suunnitteluprosessia. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa taas käytettiin karttakyselyä sekä projektin alussa että loppuvaiheessa.

Myös karttakyselyjen sisällöissä oli eroja. Helsingin yleiskaavaan liittyvässä kyselyssä kerättiin laajasti eri aiheisiin liittyviä taustatietoja. Vastaajat saivat ottaa kantaa esimerkiksi mahdollisiin rakentamisen paikkoihin, liikenneratkaisuihin ja virkistysalueisiin, kun taas Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan toinen karttakyselyistä oli vain muistutusten jättämistä varten.

Karttakyselyjen vaikuttavuutta päätöksenteossa tullaan selvittämään tulevan kesän aikana analysoimalla kyselyaineistoa ja tarkastelemalla sitä yhdessä tutkimushaastatteluista saatujen vastausten kanssa. Haluamme kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita arvokkaista ja mielenkiintoisista vastauksista. Tarkempia tuloksia pääsee lukemaan kesän aikana seuraavasta blogikirjoituksesta.

Liina Marttila & Kirsi Forss

Liina Marttila on harjoittelija Suomen ympäristökeskuksessa ja Kirsi Forss työskentelee Maptionnairella. Molemmat ovat osallistuneet nettikyselyn suunnitteluun ja tutkimushaastattelujen toteutukseen. 

Kuva: Helsingin yleiskaavan varjokaavassa karttakyselyllä selvitettiin muun muassa suunnitelmaluonnoksen mieluisuutta vastaajille. Kuva näyttää luonnoksen mieluisimpia kohtia kysymyksen ”tästä kohdasta suunnitelmassa pidän” perusteella. Kuva Urban Helsinki.