Yhteistoiminnallinen hallinta – mekanismit ja kapasiteetit

CORE-hankkeen ensimmäisessä työpaketissa tutkitaan yhteistoiminnallisen hallinnan mekanismeja ja kapasiteetteja suomalaisessa ympäristösuunnittelussa ja luonnonvarojen hallinnassa.

Yhteistoiminnallisessa hallinnassa on kysymys tavoitteellisesta yhteistyöstä ja tiiviistä vuoropuhelusta julkisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä. Yhteistoiminnallisen hallinnan erilaiset mallit ja läheiset konseptit ovat kehittyneet vastauksina monimutkaisten yhteiskunnallisten ja ekologisten ongelmien haasteisiin, jossa toimijoita on lukuisia, vaikutukset ovat monitahoisia ja ratkaisuihin tarvitaan erilaisia resursseja ja laajaa tietopohjaa.  Samalla kun valtioiden instituutioiden mahdollisuus ohjata kehitystä yksin on heikentynyt, on tarvittu malleja, joissa eri toimijoiden roolit ja resurssit tunnistetaan ja hyödynnetään uusilla tavoilla.

Yhteistoiminnallisen hallinnan mahdollisuudet ovat herättäneet 2000-luvulla kansainvälisesti kasvavaa kiinnostusta. Sovelluskohteet vaihtelevat paikallisista ongelmista laajempiin alueellisiin suunnitelmin ja ohjelmiin sekä kansallisen tason politiikkaprosesseihin. Suomessa yhteistoiminnallisesta hallinnasta on vasta yksittäisiä kokemuksia, vaikka käytäntöjen laajemmalle kehittämiselle on selvää tarvetta.

Ensimmäisessä vaiheessa tehdään yhteistoiminnallisen hallinnan muodoista käsitteellinen analyysi. Alan tutkimuskirjallisuuden ja toimintakäytäntöjen kautta avautuu laaja kirjo erilaisia toimintamalleja ja konsepteja, joiden väliset erot on tärkeä tunnistaa. Analyysissa vertaillaan erilaisia lähestymistapoja ja niiden toimintaperiaatteita. Lisäksi tunnistetaan ja arvioidaan nykyisiä ympäristön ja luonnonvarojen hallinnan haasteita sekä mahdollisuuksia yhteistoiminnallisuuteen Suomessa.

Toisessa vaiheessa tehdään toimintatutkimusta, kokeiluja ja seurantatutkimusta valituissa tapauksissa. Tässä käytetään yhteistoiminnallisuuteen perustuvia malleja kuten fasilitoitua ja sovitteluun perustuvaa konsensuksen rakentamista ja useiden osapuolten neuvottelutekniikoita. Toiseksi arvioidaan näiden prosessien tuloksia sekä esteitä ja mahdollisuuksia yhteistoiminnalliselle hallinnalle. Lisäksi tutkitaan eri organisaatioiden ja niiden johtohenkilöiden osaamista ja kapasiteettia yhteistoiminnalliseen toimintaan ristiriitaisissa tilanteissa.

Kolmannessa vaiheessa muodostetaan suositukset yhteistoiminnallisen hallinnan soveltamiseksi erityyppisissä suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa, julkaistaan suositusten soveltamista havainnollistavat  tapaustarinat ja kootaan tulokset tieteellisiin julkaisuihin.

Työpaketin vetäjänä toimii prof. Rauno Sairinen Itä-Suomen yliopistosta.