Tulevaisuuden energiakansalaisia etsimässä: Energia ei ole vain edelläkävijöiden asia

Keskustelua energiamurroksesta on käyty vuosia teknisten ja taloudellisten mahdollisuuksien näkökulmasta. Nyt kestävät energiaratkaisut ovat alkaneet yleistyä eri mittakaavoilla, mikä avaa pitkään tauolla olleen yhteiskunnallisen keskustelun energiaan liittyvästä hallinnasta ja uusien teknologioiden mahdollistamasta osallisuudesta. CORE-tutkijat Jani Lukkarinen, Maija Faehnle ja Miikka Salo osallistuivat yhdessä Energiaviraston ylitarkastaja Mervi Sunin kanssa 17.2.2021  Demokratiakorjaamon keskusteluun kokeilujen merkityksestä yhteistoiminnallisen päätöksenteon kehityksessä.

Keväällä 2020 toteutetussa Kansalaisenergia-areenassa pohdittiin, miten taloyhtiöt voivat paremmin osallistua muuttuvaan energiajärjestelmään energiantuottajina, varastoijina ja säädön osapuolina. Kyse oli tiedon yhteistuotannon kokeilusta, jossa erilaisia näkökulmia edustavat asiantuntijat hakivat yhteisesti keinoja energiaremonttien käynnistämiseen. Areenan tuloksena todettiin, että energiamurroksen ulottaminen taloyhtiöihin vaatii muutoksia politiikan koordinaatioon, resurssien yhdistämistä sekä erityisesti parempaa tiedon ja neuvonnan ohjausta.

Energiaan liittyvä murros on kuitenkin laajempi ilmiö, joka avaa moniulotteisia kysymyksiä osallisuudesta, demokratiasta ja energiainfrastruktuurin hallinnan periaatteista. Demokratiakorjaamossa puhuttivat muun muassa keinot lisätä yleisestä energiakeskustelusta syrjään jäävien mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen vuoropuheluun ja taloyhtiöiden asukkaiden erilaiset lähtökohdat energiapäätöksien valmistelussa.

Energiakansalaisista energiademokratiaan

Energiamurroksessa huomio keskittyy usein aktiivisiin edelläkävijöihin, jotka kokeilevat ja tuovat energiateknologioita uusiin yhteyksiin, muokkaavat omia energiaan liittyviä tottumuksiaan ja käytäntöjään uusien teknologioiden tarpeisiin ja tuovat näkyväksi mahdollisuuksia, joita uudet teknologiat avaavat. Murroksen arkkityypiksi on vakiintunut prosuumeri – energiatoimija, joka ei tyydy kuluttajarooliin, vaan pyrkii tuottamaan osan energiastaan ja osallistumaan energiaa koskevien tulevaisuuksien rakentamiseen. Kuva osuu hyvin liberaaliin, keskiluokkaiseen omakotitaloasujaan, jolle on tarjolla entistä enemmän teknologiaratkaisuja. Tilanne on kuitenkin toinen esimerkiksi taloyhtiöissä, joissa ei vain lunasteta teknologiaa, vaan muodostetaan jaettua näkemystä yhteisen omaisuuden hallinnasta ja yhteisistä energiakäytännöistä.

Energiademokratian käsite laajentaa keskustelua yhdeltä kulmata. Energiademokratia viittaa pyrkimyksiin avata energiatulevaisuuksia ja -päätöksentekoa laajemmalle osallistumiselle ja yhteiskunnallista vuoropuhelua energiamurroksen hyötyjen ja vaikutusten kohdentumisesta. Osallistumisen näkökulma laajentaa energiamurroksen tulevaisuuksia hiilidioksidipäästöjen hallintaa ja teknologiakehitystä laajemmalle ja avaa yhteiskunnallisen vuoropuhelun uusille kysymyksille.

Taloyhtiöistä energiayhteisöiksi – monimuotoisemman energiavuoropuhelun aika

Puolet suomalaisista asuu taloyhtiöissä ja niistä voi kehittyä tulevaisuuden energiayhteisöjä. Niin Suomessa kuin Euroopassa laajemminkin kannustetaan taloyhtiöitä energiaremontteihin, jotta uudet ilmastotavoitteet saavutetaan. Myös sääntelystä on purettu esteitä, jotka ovat vaikeuttaneet energiayhteisöjen perustamista ja tuotetun energian jakamista asuinrakennuksessa. Tarjolla on myös kasvava määrä teknologioita, joista esimerkiksi lämpöpumput sopivat tekniikaltaan erinomaisesti kerrostaloihin.

Demokratiakorjaamon keskusteluissa pohdittiinkin, minkälaisia kysymyksiä nousee, kun taloyhtiöt ottavat askelia kohti energiayhteisöä.

Ensinnäkin energiaan liittyvän tiedon on oltava saavutettavaa ja avointa, jotta yhteisöjen muodostuminen on mahdollista. Näin se ei nykyisin ole, koska keskustelun lähtökohtana ovat tekniset arviot kannattavuudesta ja takaisinmaksuajoista. Energiapäätöksiä tekevät kuitenkin toimijat monilla tasoilla – esimerkiksi asukkaat arjessaan, taloyhtiöt vuosikokouksissaan, kunnat maankäyttöratkaisuissaan ja valtionhallinto kansallisessa päätöksenteossa. Ei ole vain yhtä energiademokratiaa, vaan energia kiinnittyy konkreettisesti hyvin monenlaisiin tilanteisiin ja arkisiin kysymyksiin, minkä pitäisi näkyä myös energiatiedossa.

Toiseksi energiaroolien muutos ei todennäköisesti tapahdu vain markkinoiden tai erillisten taloyhtiöiden aloitteesta. Jo nyt on nähtävillä, että julkinen ohjaus ja kunnallisesti hallinnoidut energiayhtiöt joutuvat opettelemaan uusia rooleja, joissa taloyhtiöt ovat kumppaneita uuden järjestelmän rakentamisessa. Energiakansalaisuuden opettelussa onkin edessä sekä kipeitä tilanteita, joissa toimijoiden edut eivät kohtaa, että mahdollisuuksia, kun energiakumppanuuden hyödyt opitaan tunnistamaan.

Kolmanneksi taloyhtiöissäkään kaikkien asukkaiden resurssit eivät ole yhteneviä, mikä tuottaa haasteita. Esimerkiksi kannattavistakin investoinneista voi olla vaikea puhua, koska ne saattavat vaatia esimerkiksi lainanottoa tulevien säästöjen saavuttamiseksi. Siihen kaikilla asukkailla ei ole mahdollisuuksia tai halua. Samoin vain osakkeenomistajat ovat täysimääräisiä päätöksenteon osapuolia, mikä rajoittaa nykyisin osallistumista merkittävästi. Kuitenkin perinteisistä eturistiriidoista huolimatta asukkaat ovat taloyhtiön tärkeä voimavara, jolla muutoksia voidaan toteuttaa nopeastikin.

Yhteisönäkökulma voikin tuottaa myös aloitteellisuutta ja voimaa päätöksiin, joka on näkynyt onnistuneina taloyhtiöhankkeina esimerkiksi maalämpöön siirtymisessä – yleisiä esimerkkejä ovat Helsingin Herttoniemessä ja Tampereen Pohjolankadulla tehdyt hankkeet. Julkinen ohjaus on kuitenkin hidas mukautumaan nopeisiin muutoksiin ja julkisen ohjauksen ja energiayhtiöiden onkin voitava tulla huomattavasti lähemmäs yhteisöjä, jotta kiinnostus energiaan ei kaadu jähmeisiin prosesseihin.

Jani Lukkarinen, Maija Faehnle & Miikka Salo

Kirjoittajat ovat CORE-hankkeen tutkijoita, Jani Lukkarinen ja Maija Faehnle Suomen ympäristökeskuksessa ja Miikka Salo Jyväskylän yliopistossa. He olivat mukana järjestämässä CORE-ja SET-hankkeiden keväällä 2020 yhdessä kahden ministeriön kanssa toteuttamaa Kansalaisenergia-areenaa.