Taloyhtiöt mukaan energiajärjestelmän murrokseen

Taloyhtiöt voisivat olla nykyistä paljon aktiivisempia energian tuottajia ja järjestelmän säätövaraa lisääviä osapuolia. Suomen energiapolitiikka on avautumassa energiayhteisöjen aktiiviselle roolille ja taloyhtiöt ovat merkittävä energiayhteisöjen muoto.

Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiassa muotoillaan keinoja rakennuskannan korjaamiseksi hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä ja uudella energia-avustusjärjestelmällä ohjataan varoja suoraan taloyhtiöiden energiahankkeisiin vuosina 2020-2022. Samansuuntainen kehitys on käynnissä Euroopan tasolla. Keväällä toteutetussa Kansalaisenergia-areenassa pohdittiin, millä toimilla nykyistä murrosta voidaan parhaiten ohjata taloyhtiöiden tasolla ja minkälaisia aktiivisen energiatoimijan rooleja taloyhtiöt voivat omaksua.

Areenan keskusteluissa tunnistettiin, ettei taloyhtiöiden päätöksentekomalli suosi uusia ratkaisuja ja päätöksenteon vaikeutta lisäävät ulkoiset vaikutukset. Lainsäädäntö on ollut esteenä monia taloyhtiöiden yhteisöenergiahankkeille, mutta tilanne on muuttumasa. Tarjolla ei kuitenkaan ole tietoa päätöksenteossa helposti hyödynnettävässä muodossa tai valmiita palvelukokonaisuuksia, mikä tekee hankesuunnittelusta raskasta. Toisaalta huomattiin, että taloyhtiöt voisivat saavuttaa kaivattuja säästöjä energiahankkeilla, koska esimerkiksi lämpöpumppu- ja aurinkopaneeliteknologiat ovat kypsyneet ja niitä voidaan soveltaa erilaisissa kohteissa edullisesti. Monien energiaratkaisujen kannalta oikea hetki on laajojen korjausten yhteydessä.

Miten taloyhtiöt voisivat paremmin hyödyntää tätä mahdollisuutta? Kansalaisenergia-areenassa toimenpiteitä hahmoteltiin neljästä toisiinsa kytkeytyvästä kokonaisuudesta käsin.

1) Luotettava tieto “yhden luukun” portaaliin. Taloyhtiöiden energiatoimia koskevaa tietoa on tuotettu runsaasti ja sitä löytyy moninaisilta nettisivuilta, oppaista ja lehdistä, mikäli osaa etsiä oikeasta paikasta. Tiedon ymmärrettävyys, vertailtavuus ja sovellettavuus on kuitenkin haastavaa jopa ammattilaisille, koska monet tekniset ratkaisut ovat kehittyneet hyvin nopeasti. Tiedon koordinointi voisi olla tehokas keino organisoida toimijakenttää ja vauhdittaa hankkeiden päätöksentekoa taloyhtiöissä.

Kansalaisenergia-areenan toimenpiteenä hahmoteltiin yhden luukun portaalia, joka kokoaa luotettavan energiatiedon yhteen. Portaalia voitaisiin hyödyntää alan toimijoiden, kuten palveluyritysten ja isännöitsijöiden kouluttamisessa. Palvelun toteuttamiseen tulisi osallistua rahoittavien ministeriöiden ja toimeenpanevien tahojen, kuten Motivan, lisäksi myös energia-alan liittoja ja yrityksiä.

2) Energiahankkeisiin vauhtia taloyhtiöissä ja naapurustoissa. Hankkeista tehdään päätöksiä paikallisesti taloyhtiöissä, jotka ovat jo vuosikymmenten aikana oppineet tekemään suuria yhteisiä hankintoja esimerkiksi linjasaneerausten yhteydessä. Monien hankkeiden toteuttamisessa vertaistuella ja kokemuksilla on tärkeä rooli, mikä pätee myös energiahankkeisiin.

Kansalaisenergia-areenassa ehdotetaan kortteli- ja naapurustotason yhteistyön aktiivisempaa hyödyntämistä energiahankkeiden ohjauksessa esimerkiksi Helsingin Myllypurossa kokeillun taloyhtiöklubin tapaan. Naapurustoissa voidaan paitsi jakaa kokemuksia, myös toteuttaa energian tuotantoon ja varastointiin liittyviä ratkaisuja sekä tehdä yhteishankintoja ja hyödyntää kuntien kohdennettua neuvontaa.

3) Uudistuksia liiketoimintamalleihin. Vaikka taloyhtiö haluaisi tehdä laaja-alaisen energiahankkeen, jossa tehdään energiatehokkuusparannuksia ja lisätään energian pientuotantoa, paikallista varastointia ja jouston mahdollisuuksia, markkinoilta ei löydy monia toimijoita, jotka pystyisivät palvelua tarjoamaan. Tai mikäli pystyy, ei ole käytössä valmiita ratkaisuja palvelun toteuttamiseksi, mikä lisää hankkeen kustannuksia merkittävästi.

Kansalaisenergia-areenan ehdotus on palvelukonseptien ja liiketoimintamallien uudistaminen, jossa alan liitoilla on keskeinen rooli. Varsinkin energiayhtiöiden kannattaisi kehittää malleja, joissa taloyhtiöt ovat kumppaneita, jotka osallistuvat energiavirtojen hallintaan yksipuolisen kuluttajaroolin sijaan. Energia-avustuksen myötä saatavat kokemukset palvelukokoonpanoista ja erilaisten teknologioiden yhdistelmistä on myös jalkautettava tehokkaasti suunnittelupalveluita tarjoavien yritysten käyttöön.

4) Kansalaisenergiastrategia suuntaamaan muutosta. Kansalaisenergia on kattokäsite, jolla on monta särmää esimerkiksi energiademokratian, tuotantovarmuuden, markkinoiden ja puhtaan tuotannon näkökulmista. Kyseessä on hajanainen kenttä, jonka kehitys edellyttää selkeitä tavoitteita, yhteiskunnallista ohjausta ja pitkäjänteistä resurssointia. Käytännössä kansalais- ja yhteisöenergian eri muodot on kirjattava nykyistä paremmin energiapolitiikan dokumentteihin, jotta taloyhtiöille taataan niiden tarvitsema tuki uudistuksissa.

Kansalaisenergia-areenan keskusteluissa pohdittiin erillisen kansalaisenergiastrategian laatimista. Tämä tulisi toteuttaa laajana prosessina, johon osallistuisivat valtionhallinnon lisäksi monipuolisesti niin kunnat kuin taloyhtiöiden, palveluntarjoajien ja energiayhtiöiden edustajat. Olennaista olisi muotoilla näkymää vaalikausia pidemmälle ja sitouttaa laaja, maantieteellisesti eriytynyt toimijajoukko edistämään murrosta.

Energiaparannukset ovat mahdollisuus

Neljä yllä kuvattua toimenpiteiden kokonaisuutta kiinnittyvät kiinteästi toisiinsa, mikä avaa näkymiä meneillään olevaan energiamurroksen vaiheeseen. Yhtäältä tarvitaan ratkaisujen aktiivista suuntaamista ja konkreettisia toimintamalleja, missä esimerkiksi kunnilla on tärkeä asema vuoropuhelun edistäjänä, ratkaisujen mahdollistajana ja esteiden purkajana. Toisaalta kaikilla alueilla korjauksiin ei ole tarjolla rahoitusta, mikä heikentää tasa-arvoa. Esimerkiksi koronan jälkeinen jälleenrakennus on mahdollisuus suunnata kestävän elvytyksen varoja rakennusten energiainfrastruktuurin parannuksiin eri puolilla maata.

Kansalaisenergia-areenan ydinviesti on kuitenkin murroksen monimutkaisuudesta huolimatta yksinkertainen. Suurimpia taloyhtiöiden energiahankkeiden esteitä on purettu aktiivisesti ja nyt on nopeasti siirryttävä aktiiviseen edistämiseen. Täysi lista hahmotelluista toimenpiteistä on luettavissa loppuraportista.

Jani Lukkarinen

Jani Lukkarinen on tutkija Suomen ympäristökeskuksessa. Kansalaisenergia-areenan toteuttivat strategisen tutkimuksen hankkeet CORE ja SET yhteistyössä ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Blogi on julkaistu aiemmin SET-hankkeen sivulla.

Lue myös:

Kansalaisenergia-areenan politiikkasuositus: Taloyhtiöt mukaan energiamurrokseen!

Raportti: Taloyhtiöistä tulevaisuuden energiatuottajia – Muutospolut vuoteen 2035 ja murrosareena tiedon yhteistuotannon menetelmänä