Järvipäivät kokosi yhteen vesihuolta kantavia toimijatahoja Keski-Suomessa

Kansalaisten vuosikymmeniä jatkunut huoli lähivesiensä tilan muutoksista on saanut Keski-Suomessa viranomaisilta kasvavaa huomiota ja synnyttänyt uudenlaista yhteistoimintaa. CORE oli mukana kansalaisjärjestöjen Keski-Suomen liiton rahoituksella järjestämässä Järvipäivät-tapahtumassa. Järvipäivien paneelissa asiantuntijat tarjosivat tuoreen näkökulman turvemaiden muokkauksen humusongelmaan: Kansalaisten huolen taustalla on kevytrakenteinen humus, jota viranomaisten sedimenttitutkimukset eivät tavoita.

Yhteistoimintaa järviluonnon arvostuksen lisäämiseksi

CORE-hanke on ollut mukana yhdessä Pelastetaan Reittivedet -kansalaisyhdistyksen, Suomen Luonnonsuojeluliiton, Pro Päijänne ry:n, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Keski-Suomen Liiton kanssa toteuttamassa yhteistä pilottihanketta, joka kulminoitui huhtikuussa järjestettyyn Järvipäivät-tapahtumaan.  Keski-Suomen maakuntasuunnitelman toimeenpano-ohjelmassa esitetyn kokeilun tavoitteena on ollut keskustelun herättäminen ja huomion kiinnittäminen järviluonnon merkitykseen yleisesti. Tarkoituksena oli lisätä kansalaisten kiinnostusta ja vaikutusmahdollisuuksia järvien tilan ja arvostuksen parantamiseksi sekä aktivoida heitä omien lähivesiensä seurantaan ja puolustamiseen. Tapahtuman sisältöihin haluttiin näiden lisäksi nostaa vesistöjen merkitys muun muassa paikallisen ja alueellisen identiteetin rakentajana, taiteen innoittajana, virkistyksen ja hyvinvoinnin tarjoajana, ja edelleen ainakin välillisesti myös taloudellisena tekijänä.

Jyväskylän Paviljongissa 26.-28.4.2019 järjestetty Järvipäivät ja kolme muuta samaan aikaan järjestettyä tapahtuma (Wemmi-kevätmarkkinat, Retkelle ja Metsämme –messut) kanssa keräsivät yhteensä noin 11000 kävijää.

Järvipäivät-tapahtuma halutaan vakiinnuttaa vuosittaiseksi eri toimijoita kokoavaksi tapahtumaksi.

Tiedolliset ristiriidat kokeilun taustamotivaationa

Keski-Suomessa sekä kansalaisten vesihuoli ja aktiivisuus aiheen parissa että virkamiesten kiinnostus tutkimus- ja kokemustiedon hyödyntämiseen ovat käynnistäneet tämän kiinnostavan tapahtumaketjun. Taustalla ovat kansalaisten aktiivisempaan osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseen tähdännyt suunniteltu, toistaiseksi toteutumatta jäänyt maakuntauudistus ja sitä koskeva laki, Saarijärven reittiä koskevan vesihuolen organisoituminen kansalaisliikkeeksi sekä aiheesta tehdyt aiemmat tutkimukset (esim. Konttinen ym. 2018). Järvipäivät-tapahtuman mahdollistaneen toimeksiannon (Keski-Suomen maakuntaohjelman toimenpidesuunnitelma 2019-2021) julkilausuttuna motivaationa oli näkemys siitä, että vesistöjen tilaa ja kuormittajia koskevat viranomaistiedot ja -luokitukset eivät vastaa kan­salaisten käsityksiä ja kokemuksia.

CORE-tutkijat Tapio Litmanen ja Sakari Möttönen toimivat puheenjohtajina Järvipäivillä järjestetyssä paneelikeskustelussa, jonka aiheena oli maanmuokkauksen vesistövaikutusten aiheuttamat jännitteet kansalaisten, viranomaisten ja toiminnanharjoittajien välillä. Keskustelemassa olivat Kalle Laitinen (Saarijärven ympäristösihteeri), Kari-Matti Vuori (johtava tutkija, Suomen ympäristökeskus), Pauli Rintala (metsäasiantuntija, MTK Metsä), Tuomo Kantola (toimitusjohtaja, Jyväskylän Energia) sekä Antton Keto (ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies).

Kuva: Marko Toivakka

Yhtenä tärkeänä keskustelun teemana oli kysymys virallisen vesistöluokittelun ja kansalaisten lähivesiään koskevien havaintojen välisestä ristiriidasta: myös hyväkuntoisiksi luokiteltujen vesien äärellä kansalaiset saattavat pitää vesiä käyttökelvottomina. Ovatko kansalaiset siis väärässä? Paneelissa katsottiin varsin yksimielisesti, että eivät ole. Viralliset vesistömittaukset ja -luokitukset ja kansalaisten havainnot vain mittaavat eri asiaa. Virallinen tila-arviointijärjestelmä ei tunnista monia niistä ongelmista, joita kansalaiset havainnoivat.

Kysymys on analyysivälineistön suppeudesta ja harvasta näytteenottofrekvessistä sekä näytteenottopaikkojen valinnasta. Näiden myötä erityisesti vesistöissä varsin ennustamattomasti käyttäytyvä kevytrakenteinen humus, joka ei vajoa ja sedimentoidu pohjaan, jää viranomaisten mittauksissa huomiotta. Tämä humus puolestaan aiheuttaa muun muassa kansalaisten havaitsemaa rantojen nuhraantumista, mitä pääosin syvänteisiin keskittyvät viranomaishavainnot eivät tavoita.

Vesistöongelmaan uusi ratkaisu?

Ratkaisuna paneelissa tarjottiin systemaattista kansalaisten havaintojen keräämistä ja liittämistä osaksi tietopohjaa, johon vesiensuojelutoimet perustuvat. Erilaisia sähköisiä alustoja tämän toteuttamiseksi onkin kehitteillä. Ympäristöministeriön näkökulmasta virallisen vesistöluokittelun muuttaminen ei ole vesiensuojelullisesti avainasemassa siksi, että järjestelmä on rakennettu osana EU:n yhteistä vesipolitiikkaa. Järjestelmän muuttaminen on liian hidasta välittömästi tarvittaviin vesiensuojelutoimenpiteisiin. Sen sijaan tarvitaan viranomaismittauksiin ja kansalaisten havainnointiin pohjautuvaa yhteistiedon tuotantoa, sekä tähän yhteisesti tuotettuun tietoon perustuvia käytännöllisiä ja tehokkaita vesistökohtaisia vesiensuojelutoimia.

Nykyisellään vesistökohtainen viranomaisarviointi on varsin harvan seurantatiedon varassa.  Kansalaishavaintojen avulla viranomaisten olisi mahdollista keskittää omaa seurantaansa vesialueille, joissa kansalaisten kokemukset osoittavat ongelmia erityisesti ilmenevän.

Miikka Salo & Riikka Aro

Kirjoittajat ovat Jyväskylän yliopiston tutkijoita ja mukana CORE-hankkeen kanslaisyhteiskuntaa koskevassa osatutkimuksessa.